Mentoriassa on mahdollista saada seuraavia psykoterapeuttisia hoitoja:

·      Supportiivinen psykoterapia

·      Psykodynaaminen psykoterapia

·      Kognitiivinen psykoterapia

·      Perheterapia

·      Hypnoterapia

·      Lyhytterapia

 Mitä psykoterapia on?

Psykoterapiasta yleisesti

• Psykoterapiaistuntoja on säännöllisesti 1-3 kertaa viikossa 45-50 minuuttia kerrallaan. Perheterapiaistunto kestää pitempään eli n. 1h 30min, ja tapaamisia on harvemmin, ehkä n. 2-3 viikon välein.
• Ennen yksilöpsykoterapian alkua on 1-4 arviokäyntiä, jolloin psykoterapeutti kartoittaa potilaan elämäntilanteen ja ongelma-alueet, arvioi hoitomuodon sopivuuden ko. potilaan kohdalla, selvittää edustamansa psykoterapiasuuntauksen sekä kertoo psykoterapian käytännön järjestelyt.
• Myös potilas arvioi psykoterapeutin soveltuvuuden yhteiseen työskentelyyn. Työhön ei kannata ryhtyä, jos yhteistyösuhde ei tunnu sujuvan. 
• Potilas ei tarvitse välttämättä lähetettä psykoterapiaan, vaan hän voi hakeutua siihen oma-aloitteisestikin. Tavallisempaa kuitenkin on, että toinen lääkäri on jo hoitanut potilaan akuuttia ongelmaa ja suositellut potilaalle psykoterapiaa.
• Potilas voi maksaa psykoterapiakäyntinsä itse, jolloin hän saa erikoislääkärillä käynnistä sairausvakuutuslain mukaisen palautuksen (jos kyse on sairauden hoidosta). Psykologin vastaanotolla käynneistä ei makseta sairausvakuutuslain mukaista palautusta.
• Hyvin yleistä on, että potilas hakee psykoterapialle KELA:lta kuntoutustukea, jolloin omavastuu psykoterapian kuluista on vielä hieman pienempi. KELA saattaa edellyttää, että ennen psykoterapian aloittamista potilaan ongelmaa on akuuttivaiheessa hoitosuhteessa ensin hoidettu jonkin ajan; joskus edellytys on jopa 6 kk. Lisäksi kuntoutustuen saaminen edellyttää, että psykoterapia tähtää työ- tai opiskelukyvyn ylläpitämiseen tai palauttamiseen. Tukea voi saada yleensä 2 vuotta. KELA edellyttää myös psykiatrian erikoislääkärin psykoterapiaa puoltavaa lausuntoa. KELA:n kuntoutustukea voi saada sekä lääkärin että psykologin vastaanotolla toteutettavaan psykoterapiaan. Edellytyksenä on, että psykoterapeutti on KELA:n hyväksymä eli hänellä on KELA-pätevyys. KELA seuraa psykoterapian edistymistä ja edellyttää psykoterapiasta väliarviointeja. KELA ei maksa kuntoutustukea perheterapiasta.
• Viime vuosina KELA:n tuki psykoterapialle on ollut jonkin verran epävarmaa valtiontalouden ongelmista johtuen.  On sattunut, että KELA ei ole kyennyt myöntämään kuntoutustukea enää toiselle terapiavuodelle. KELA tekee psykoterapiakuntotusta koskevia päätöksiä ympäri vuoden.
• Potilaalla voi olla myös sairauskuluvakuutus yksityisessä vakuutusyhtiössä, mikä oikeuttaa yleensä kahden vuoden psykoterapiaan sairauden perusteella (edellyttää psykiatrian erikoislääkärin puoltavaa lausuntoa vakuutusyhtiölle).
• Psykoterapeutti –nimikkeen yhteydessä voidaan käyttää lyhenteitä ET (erityistaso = psykoterapeutti on saanut koulutusta n. 3 vuotta), YET (ylempi erityistaso = psykoterapeutti on saanut koulutusta n. 4.5 vuotta) ja VET (vaativa erityistaso ja kouluttajataso= psykoterapeutti on saanut koulutusta 5-6 vuotta ja hänellä on kelpoisuus kouluttaa muita psykoterapeutteja). Kaikkien lailla säädeltyä psykoterapeutti-nimikettä käyttävien on pitänyt läpikäydä pitkä koulutus. He voivat tarvittaessa rajatussa määrin soveltaa myös muiden kuin varsinaisen oman koulukuntansa hoitomenetelmiä.
• Psykoterapiaa ajatellen on tärkeää, että potilas kykenee tarkastelemaan mielensä toimintoja, kykenee puhumaan niistä sekä on yleensä motivoitunut psykoterapeuttiseen työskentelyyn. Potilaan elämän tulee myös olla sen verran säännöllistä ja turvallista, että psykoterapian käytännön edellytykset toteutuvat (mm. viikoittainen sitoutuminen ja maksut).
• Psykoterapeuttia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Supportiivinen psykoterapia

• Tämä on yleisin, vuorovaikutukseen perustuva psykiatrinen hoitomuoto, ns. tavallinen hoitosuhde psykiatrin/psykologin/psykoterapeutin ja potilaan välillä.
• Potilasta tuetaan hänen kriisissään ja ongelmissaan niillä keinoin, jotka ovat jo hänen hallussaan, mutta ehkä tilapäisesti keinot ovat kadoksissa tai ne eivät ole tuntuneet riittäviltä.
• Psykoterapeutti on aktiivisempi kuin esimerkiksi analyyttisesti orientoituneessa terapiassa ja voi helpommin puuttua mm. potilaan lääkitykseen ja antaa suoria neuvoja.
• Supportiivinen terapia sopii hyvin erilaisten kriisitilanteiden hoitoon ja monenlaisen hoidon tueksi.
• Supportiivinen psykoterapia saattaa kestää melko lyhyen ajan, esimerkiksi 2-3 kk, mutta toisinaan pari vuottakin.

Psykodynaaminen psykoterapia

• Tämä psykoterapia perustuu S. Freudin kehittämään psykoanalyysiin. Psykoanalyysista poiketen potilas ei kuitenkaan ole makuulla vaan suorassa katsekontaktissa terapeuttiin. Käyntitiheys on harvempi kuin psykoanalyysissa (1-3 kertaa viikossa).

• Psykoterapian tarkoituksena on lisätä potilaan oivallusta omaan itseensä ja ongelmiinsa, tukea potilaan kykyä itsenäiseen elämään ja auttaa potilasta saamaan mielensä tasapainoon, minkä seurauksena ongelmiin sidotut voimavarat vapautuvat ja elämänhalu kasvaa.
• Tunneilla potilas kertoo vapaasti kulloinkin mielessään olevasta asiasta, joka voi siis olla ongelma, muistikuva, uni, havainto yms. Psykoterapeutti kuuntelee aktiivisesti, välillä pysäyttää kertomuksen, tekee tarkentavan kysymyksen tai kommentin, auttaa oivaltamaan. Kyse ei ole tavallisesta keskustelusta, koska psykoterapeutti ei kerro vastavuoroisesti omasta reaalielämästään vaan toimii kuin vaatenaulakko, johon potilas voi ripustaa eri rooleja. Nämä roolit ovat vuorovaikutustilanteita potilaan elämästä, niitä, jotka toistuvat ja toistuvat vaikka tuntuvatkin kiusallisilta. Ne toistuvat tavallaan pienoismuodossa myös terapiatunnilla, jolloin niitä voidaan tarkastella, niitä voidaan ymmärtää ja niihin voidaan vaikuttaa. Ilmiötä kutsutaan transferenssiksi.
• Psykoterapialle asetetaan hoitosopimusta tehtäessä tavoitteet. Tavoitteena ei ole ensisijaisesti oireiden helpotus vaan mielen rakentuminen ja itsenäistyminen. Toissijaisesti oireet kuitenkin usein helpottuvat, kun ongelmiin sidottuja voimavaroja vapautuu. Psykodynaaminen terapia on pitkäjänteistä työskentelyä, jonka käytännön vaikutukset näkyvät vasta usean kuukauden, joskus vuosienkin työskentelyn tuloksena.
• Psykoterapia edellyttää molemmilta osapuolilta tiivistä työtä ja sitoutumista. Potilas kokee usein oivallukset oman mielen tuntemattomiksi jääneistä osista pelottavina tai häpeällisinä. Tästä voi aiheutua vastarintaa, mikä ilmenee esimerkiksi sovittujen vastaanottoaikojen peruutuksina. Tämän vuoksi terapiasopimukseen yleensä kuuluu, että potilas maksaa myös perutetuista ajoista, ellei peruutuksessa ole kyse esimerkiksi lääkärintodistuksella varmennetusta äkillisestä sairaudesta. Niin potilaan kuin terapeutinkin lomatauoista sovitaan aina hyvissä ajoin.
• Psykodynaaminen psykoterapia sopii kehityskriisien hoitoon ja toistuvien tai pitkittyvien psyykkisten oireiden hoitoon. Psykoterapia kestää yleensä 1-3 vuotta.

Hypnoterapia

• Hypnoosi on menettely, jonka aikana terveydenhuollon ammattilainen tai tutkija antaa suggestioita potilaalle muutoksista tuntemuksissa, havainnoissa, ajatuksissa tai käyttäytymisessä. Hypnoositila luodaan siten, että potilas rentoutetaan ja samanaikaisesti hänen tietoista keskittymistään rajataan.
• Hypnoositila on muuntuva tajunnantila, kokemuksellisesti selkeän valvetilan ja unitilan välillä. Se on hyvin rentoutunut ja keskittynyt olemisen tunne. Hypnoosissa mieli on avoin uuden oppimiseen ja eri asioiden uudelleen määrittymiseen.
• Hypnoosihoidon yleisimpiä kohdealueita ovat erilaiset pelot, jännittäminen, uupuminen, unettomuus, kivun hallinta ja ns. psykosomaattiset oireet. Myös erilaisten riippuvuuksien kuten tupakka- ja alkoholiriippuvuuksien hoidossa hypnoositerapialla on saatu hyviä tuloksia. Hypnoosia voidaan käyttää myös valmennuksen ja oppimisen tukena.
• Hypnoosi ei johda oman käyttäytymisen kontrollin häviämiseen. Hypnoosissa olevat potilaat ovat täysin tietoisia keitä he ovat ja missä ovat sekä muistavat hypnoosin aikaiset tapahtumat myös jälkeenpäin, ellei muistamattomuudesta ole erikseen annettu suggestiota.